Archive by Author | joakimvv

Tesoman Yhteisöllisen Metsäpuutarhan Istutustalkoot 27.5.2015

meputalkootiedote-page-001

Tiedote 25.5.2015

Villi Vyöhyke ry. järjestää Tampereella Tesoman lähiössä
metsäpuutarhan istutustalkoot keskiviikkona 27. toukokuuta.
Metsäpuutarha perustetaan Tesomajärven eteläpuoleisiin metsiin yhdessä
alueen asukkaiden kanssa. Jatkossa asukkaat hoitavat istuttamiaan
kasveja itse.

Metsäpuutarhan istutustalkoot ovat osa Tesoman yhteisöllistä
metsäpuutarhahanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Tampereen
kaupungin kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston
Pirkanmaan rahastolta. 27. päivä pidettävissä istutustalkoissa
istutetaan Pirkanmaan rahaston kustantamia taimia, mutta asukkaat
voivat jatkossa istuttaa alueelle myös omia taimiaan.

Talkoisiin tai metsäpuutarhahankkeeseen osallistuminen ei edellytä
aikaisempaa kokemusta kasvien istutuksesta. Tesomalla metsäpuutarhan
hoitoa opitaan yhdessä.

Lisätietoja:
Joakim Suvanto
Hankkeen koordinaattori
Villi Vyöhyke ry.
http://villivyohyke.fi/
044-3568027
joakim.suvanto@villivyohyke.fi

Suunnittelutapaamisen yhteenveto

Yhteenveto 7.3.2015 Tesoman uimahallilla järjestetystä metsäpuutarhan suunnittelutapaamisesta.

Kokoonnuimme suunnittelemaan Tesomalle perustettavaa metsäpuutarhaa sekä sopimaan sen käytännön toteutuksesta. Kokouksen aluksi Tanja Koivumäki esitteli Anne Tuomisen alueelle tekemän metsänhoitosuunnitelman. Suunnitelman toimenpiteet oli huomioitu yleisien toiveiden mukaan, ja myös metsäpuutarha-alueelle oli sovitettu pienimuotoisia metsätöitä. Metsäpuutarhan alueille suunnitellut metsätyöt avartavat metsäpuutarhan keitaita lisäämällä niillä näkyvyyttä ja auringonvaloa. Kaadettavat puut ovat pääosin noin 40-60 vuotiaita kuusia ja joitain nuorehkoja koivuja. Varttuneita mäntyjä ei aiota kaataa, vaan niiden ympärille tehdään tilaa metsäpuutarhalle. Tesomajärven rantametsästä poistetaan hieman nuorta vesakkoa näkyvyyden lisäämiseksi.sekä valoisuuden lisäämistä. Paksuimpia kaadettavia runkoja jätetään metsään paikalleen metsäpuutarhan, kuten esimerkiksi kohopenkkien rakennusmateriaaliksi. Villi vyöhyke on mukana metsätöiden käytännön toteutuksessa.

Jere Nieminen ja Joakim Suvanto alustivat tilaisuutta. Esitelmässä käytiin läpi kesän vierailukohteiden tunnelmia jaa Tesomajärven ympäristön edellytyksiä metsäpuutarhalle. Esityksen aikana kyseltiin osallistujien mielipiteitä metsäpuutarhan peruslähtökohdiksi ja sovittiin yhteisiä pelisääntöjä. Asukkaat toivoivat, että metsän piirteet säilyisivät alueella, mutta että paljon erilaisia näyttäviä kasveja kokeiltaisiin. Myös jo olemassa olevien kasvustojen muokkaaminen ja niiden elinolosuhteiden parantaminen ja elvyttäminen sai kannatusta. Eräänä esimerkkinä siitä olisi alueella kasvavien terttuseljojen hoitaminen ja leikkaaminen puumaisemmiksi. Lajivalinnoissa suositaan kotimaisia lajeja, mutta toisaalta esimerkiksi ulkomaiset lajit, joista on saatavilla Suomessa pitkään jalostettuja kantoja, sopivat metsäpuutarhaan hyvin. Ylipäätään Suomessa hyvin selviäviä kasveja toivottiin alueelle. Esimerkiksi herukkapensaita toivottiin alueelle, mutta myös eksoottiset alppiruusut ja atsaleat herättivät mielenkiintoa, sekä erilaiset puut, hyönteiskasvit ja linnunpöntöt. Lahopuuta ylipäätänsä toivottiin metsäpuutarhan ympärille ja sekaan jätettäväksi.

Puutarhan pelisäännöistä puhuttaessa kävi selväksi että asukkaat haluavat varsinkin aluksi metsäpuutarha-alueesta siistin ja hoidetun, vaikka sen yleisilme olisikin metsämäinen. Asukkaiden huolenaiheiuta olivat haitalliset vieraslajit sekä istutettavien kasvien keskinäinen kamppailu elintilasta. Tilaisuudessa sovittiin, että kevääseen mennessä laaditaan suunnitelma, jotta tiedetään mitä metsäpuutarhaan ollaan istuttamassa. Sovittiin myös että tehdään yleisesti selväksi, ettei alueelle saa missään nimessä viedä haitallisiksi todettuja vieraslajeja. Niistä laaditaan asukkaiden saataville lista. Alueelle ei myöskään saa viedä tai jättää puutarhajätteitä. Eri keidasalueille laaditaan lista niille sopivista ja sallituista kasveista. Sovittiin myös, että alueelle saa siirtää sopivia kasveja esimerkiksi omasta puutarhasta tai mökiltä. Kuitenkin kasveja siirrettäessä tulee harkita, kuinka voidaan välttyä siirtämästä tuholaisia, kuten espanjansiruetanoita tai kotiloita alueelle. Puutarhavälineitä toivottiin yhteisiksi alueelle, jotta kastelu ja muut työt saadaan hoidettua kätevästi. Ehdotettiin että esimerkiksi uimakoppien yhteyteen tai johonkin puutarha-alueen vierelle pystytettäisiin vaja tai vastaava säilytyspaikka, jossa työkalut olisivat kätevästi saatavilla.

Villi Vyöhyke jatkaa tekemällä ehdotelman alueelle hankittavista lajeista, kirjoittaa alustavat säännöt ja selvittää tarvittavia työkaluja. Nämä julkistetaan huhtikuun aikana. Sen jälkeen tehdään taimitilaus yhdessä asukkaiden kanssa ja toukokuussa päästään vihdoin istuttamaan kasveja.

Metsäpuutarhahanketta esittelemässä Tesomalla 7.10.2014

Yleisradion toimittaja keräsi Joakimilta metsäpuutarhasta tietoa radiojuttua varten.

Yleisradion toimittaja keräsi Joakimilta tietoa metsäpuutarhasta radiojuttua varten.

Joakim kävi esittelemässä metsäpuutarhahanketta Tesoman vanhassa liikekeskuksessa järjestetyillä Tuunataan Tesomaa -viikoilla (6. – 10.10.2014). Paikallisten kanssa keskusteltiin mm. siitä mitä metsäpuutarha tarjoaa lapsille ja nuorille. Paikallinen nuoriso oli erityisen kiinnostunut atsaleoista ja erilaisista kukista. Niitä voisi kuulemma sitten lemmitynsä kanssa tulla iltakävelyllä ihailemaan.

Vakka-Taimi Muurilan esittely- ja koepuutarhat

Villin Vyöhykkeen Jere Nieminen ja Joakim Suvanto kävivät tutustumassa Vakka-Taimen esittely- ja koepuutarhoihin Pyhärannan Ihodessa. Vakka-Taimi on erikoistunut harvinaisten puuvartisten kasvien ja perennojen kokeiluun, kasvatukseen ja myyntiin. Muurilan esittely- ja koepuutarhoilla kasvilajien kokeilutoimintaan voi tutustua vapaasti. Jeren ja Joakimin oppaana puutarhoilla toimi Vesa Muurinen, joka toimii puutarhojen pääpuutarhurina.

Terttuseljasta on kasvatettu komea ja ylväs puu.

Vakka-Taimella on terttuseljasta on kasvatettu komea ja ylväs puu.

Vakka-Taimen vanhanaikaisen maalaispihapiirin keskeltä vierailijaa vastaanottamassa on komean parimetriseksi puuksi kasvatetun terttuseljan ympärille kasattu pieni puutarha, joka näyttää hyvinhoidettunakin yllättävän villiltä. Sisääntulotien varrelta pääsee varsinaisille koepuutarhoille, joista löytää niin kivisen muurin rinteille istutettuja kaktuksia, kuin komeita suuria lehti ja havupuita, joiden alla kasvaa perennoja ja värikkäitä kukkia.

VakkaTaimi2014009

Vakka-Taimen metsäpuutarhassa on metsän tuntua, eikä puutarhamaisuus korostu liikaa.

VakkaTaimi2014048

Tuoksumatara on alkuperäinen suomalainen luonnonkasvi. Se on uhanalaisuusluokitukseltaan silmällä pidettävä. Metsäpuutarhoissa voidaan ylläpitää alkuperäisiä luonnonkantoja lajin harvinaistumisen ehkäisemikseksi.

VakkaTaimi2014014

Lännenhemlokki viihtyy varjoisissa kasvupaikoissa.

VakkaTaimi2014029

Lehtoakileija on vanha suomalainen perinneperenna. Metsäpuutarhassa voidaan vaalia sen maatiaiskantoja.

VakkaTaimi2014036

Taponlehti on alkuperäinen ja harvinainen suomalainen lehtokasvi. Uhanalaisuusluokitukseltaan se on silmälläpidettävä ja se on rauhoitettu. Vakka-Taimessa ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta vaalimalla taponlehden luonnonkantoja.

VakkaTaimi2014040

Vakka-Taimen metsäpuutarhan lisäksi taimistolla tietenkin tuotetaan ja myydään kasvien taimia. Taimitarhan keskelle on jätetty tarkoituksella kuollut raita lahoamaan. Se tuo ympäristöön kiinnostavan yksityiskohdan.

VakkaTaimi2014044

Vakka-Taimen tarjonnassa on suomalaisten saarnien luonnonkantoja.

Metsäpuutarhaa edustamassa Tesomapäivänä 7.9.

Villin Vyöhykkeen Joakim Suvanto ja Juha Lehmusnotko olivat esittelemässä metsäpuutarhaa Tesomajärven ympärillä järjestettävällä Tesomapäivällä. Metsäpuutarhahankkeesta kiinnostuneiden yhteystietoja sekä mielipiteitä kerättiin Tampereen Kaupungin Oma Tesoma -hankkeen katoksen vierellä. Metsäpuutarhahankkeen pöydällä esiteltiin kasvikortteja, joiden avulla paikallisille esitellään mahdollisia metsään istutettavia kasveja ja niiden vaikutuksia mm. metsäluontoon. Tämä auttaa asukkaita valitsemaan mieleisiään kasveja.

Paljon tuli ideoita ja ihmiset vaikuttivat olevan kiinnostuneita paitsi metsäpuutarhan ideasta yleensä, myös Tesomalle perustettavan metsäpuutarhan käytännön toteutuksesta sekä mahdollisuuksista.

Kasvikortteja esiteltiin Tesomapäivällä.

Kasvikortteja esiteltiin Tesomapäivällä.

Ahlmanin perinnepiha

Jere Nieminen vieraili Ahlmanin perinnepihalla 17. heinäkuuta. Perinnepihalla on hieno kokoelma suomalaisten puutarhojen perinteisiä perennoja. Useat niistä ovat tuttuja ja yleisiä pihapiireissä, mutta mikä merkitys perinteisillä perennoilla on Suomen luonnon kannalta? Ne ovat kasvaneet Suomessa yleensä pitkään, jopa yli sata vuotta, jolloin niiden soveltuvuus Suomen luontoon on tarkistettu. Ne eivät leviä aggressiivisesti eivätkä aiheuta haitallisten vieraslajien uhkaa. Toisinaan niitä tapaa luonnosta tai muokatuista ympäristöistä puutarhakarkulaisina, mutta sellaisina ne eivät valloita liikaa tilaa luonnonkasveilta eivätkä muodosta uhkaa. Perinteiset perennat ovat yleensä myös hyviä hyönteiskasveja. Kuitenkin samojen kasvien uudemmat, ulkomailta myöhemmin Suomeen tuodut kannat eivät välttämättä ole yhtä hyviä mesikasveja hyönteisille.

Vaikka vanhat perennat ovat värikkäämpiä ja kukinnoiltaan yleensä kookkaampia kuin alkuperäiset kotimaiset luonnonkukat, on niissä jollakin tapaa Suomen luontoon tai vähintäänkin kulttuurimaisemaan sopivaa estetiikkaa. Ehkä se johtuu siitä, että ne eivät ole liian räikeitä tai ylitseampuvan eksoottisia, kuten jotkut uudet kasvit. Tai sitten silmä on vain jo tottunut niihin.

Ilolan taimisto

Villin Vyöhykkeen Joakim ja Jere kävivät tutustumassa Ilolan taimiston alueella olevaan metsäpuutarhaan. Retkellä kerättiin tietoa Tesomalle sopivista lajeista, niiden saatavuudesta ja käyttötavoista. Ilolan taimistolla on erittäin laaja puutarha, josta löytyy lajeja ja kantoja niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta. Retkellä tuli selväksi, että esimerkiksi ulkomaalaisia puita käytettäessä, tulee suosia vanhoja suomessa vuosikymmenten saatossa jalostettuja kantoja. Esimerkiksi saman puulajin hollantilainen kanta ei välttämättä kestä Suomen olosuhteita, kun taas Suomessa jalostettu kanta voi selvitä ilman sen kummempaa huolenpitoa.

Köynnöshortensia

Köynnöshortensia männyn rungolla. Köynnöshortensia viihtyy varjossa eikä kurista mäntyä, toisin kuin monet muut köynnöskasvit. Sopisiko köynnöshortensia vanhan männyn rungolle Tesomajärven metsään?

Alppiruusu

Ilolan taimistollakin kasvaa alppiruusuja ja atsaleaa. Alppiruusun kasvaessa suureksi se sopii paikkoihin jossa haetaan hieman totaalisempaa vaikutusta.

Koiranheisi

Koiranheisin ei aina tarvitse olla pensasmainen.

Koreantuija

Koreantuijan lehtien alapuolella on kauniit hopean sävyt.

Ilolan taimistolla kasvava surukuusi.

Ilolan taimistolla kasvava surukuusi on alakuloisuudessaan mielenkiintoinen näky.

Koreantuijaa on saatavilla Ilolasta ruukkutaimena.

Koreantuijaa on saatavilla Ilolasta ruukkutaimena.

Lännenhemlokin ruukkutaimia.

Lännenhemlokin ruukkutaimia.

Vuorihemlokin ruukkutaimia.

Vuorihemlokin ruukkutaimia.

Ilolan taimistolla on erittäin laajalla alueella toteutettu erilaista puistomaista, puutarhamaista, metsämäistä sekä metsäpuutarhamaista luonnonhoitoa. Eniten metsien piirteitä on säilytetty puistomaiselta alueelta kalliopuutarhalle kulkevalla siirtymäreitillä, jonka varrella kasvaa suopursua ja tuoreelle kankaalle on istutettu harvakseltaan puita ja eräitä pensaita. Puistomaisimmat osuudet löytyvät turvemaan noston jäljiltä syntyneen järven ympäriltä. Kyseisellä puistoalueella on nurmikon ympäröimänä erilaisia kasvipenkkejä, kumpareita, pensaikkoja, kosteikkoja sekä puita. Lähimpänä kasvihuoneita ja sisääntuloa sijaitsevalta metsäpuutarha-alueelta löytyy alppiruusuja, atsaleoita, erilaisia mielenkiitoisia puita sekä köynnöksiä.

DSC_6923_Kanadanko ruohokanukkako

Kanadanruohokanukka toimii hyvin maanpeitekasvina.

Pirunnuijaan tulee loppusyksystä komea marja. Talvella kasvista jää jäljelle vain ranka.

Pirunnuijaan tulee loppusyksystä komea marja. Talvella kasvista jää jäljelle vain ranka.

Ilolan taimistolla on pyhitetty alue kotimaiselle, alueella luontaisesti esiintyvälle alppiruusulle eli suopursulle.

Ilolan taimistolla on pyhitetty alue kotimaiselle, alueella luontaisesti esiintyvälle alppiruusulle eli suopursulle.

Ilolan taimistolla on kalliopuutarha-alue, jolla kasvaa valosta ja hiekka tai sorapohjasta nauttivia kasveja.

Ilolan taimistolla on kalliopuutarha-alue, jolla kasvaa valosta ja hiekka tai sorapohjasta nauttivia kasveja.

Kalliopuutarhassa on kaktuksia, jotka selviävät hyvin suomen talvesta, kunhan talvi on tarpeeksi kylmä. Leutona talvena kaktuksten kohtaloksi koituu kosteus ja lumen puutteen aiheuttama paljaus.

Kalliopuutarhassa on kaktuksia, jotka selviävät hyvin suomen talvesta, kunhan talvi on tarpeeksi kylmä. Leutona talvena kaktuksten kohtaloksi koituu kosteus ja lumen puutteen aiheuttama paljaus.

Kaksi jättituijaa hyvinkin Tesoman etelänpuoleisten metsien kaltaisessa ympäristössä.

Kaksi jättituijaa hyvinkin Tesoman etelänpuoleisten metsien kaltaisella kasvupaikalla.

Ilolan taimiston puistomaista aluetta.

Ilolan taimiston puistomaista aluetta.

Ilolan taimiston puistomaiselta alueelta löytyy kumpareita joilla kasvaa mm. Tapionpöytää sekä erilaisia kukkia.

Ilolan taimiston puistomaiselta alueelta löytyy kumpareita joilla kasvaa mm. Tapionpöytää sekä erilaisia kukkia.

Retkellä kerätyistä tiedoista valmistellaan lajikohtaiset lajikortit, joita hyödynnetään metsäpuutarhan suunnittelussa tesomalaisten kanssa.

Haagan alppipuisto

Villin Vyöhykkeen Jere ja Joakim kävivät tutustumassa Haagan alppipuistoon. Alppipuiston alueella on pääasiassa alppiruusuja ja atsaleoita. Metsäpuutarhoissa käyteään usein puistoalppiruusuja, eli rhododenrdon catawabienseaa sen ikivihantojen viherlehtien, peittävän pensasmaisuuden ja näyttävien kukkien takia. Atsaleat kuuluvat myös alppiruusjen, eli rhododendronien sukuun. Vaikka atsaleoistakin löytyy ikivihantoja lajikkeita, mielletään atsaleat usein lehtensä syksyllä pudottaviksi. Tämä johtuu siitä, että kestävimmät atsalealajikkeet ovat juuri näitä lehtensä pudottavia.

Haagan alppiruusupuiston vanhimmat alppiruusut on istutettu 40 vuotta sitten 1970-luvulla. Alunperin ruusut istutettiin luonnontilaiselle suolle, tarkoituksena jalostaa suomen oloihin sopeutuvia alppiruusulajikkeita. 1996 puistoaluetta laajennettiin ja puiston pohjoispuolelle istutettiin tuhansia keltaisia alppiruusuja sekä suuri määrä puistoatsaleaa.

Alppiruusut ovat ajan myötä muuttaneet suomalaisen metsämaiseman täysin.

Alppiruusut kasvavat otollisissa olosuhteissa hyvinkin miehen mittaisiksi.

Alppiruusujen kukat kuihtuvat jo keskikesällä, jolloin maa peittyy pudonneista ruusunlehdistä. Ikivihantojen viherlehtien seasta maassa pilkottavat lehdet ovat vaikuttava luonnon kiertokulusta muistuttava näky.

 Metsäpuutarhakokeilu

2010 puiston atsalea-alueella aloitettiin metsäpuutarhan rakentaminen. Metsäpuutarhaan istutettiin erilaisia hortensioita, atsaleoita ja muita kukkivia varjopensaita. Alueetta kattavat vanhat männyt, jotka luovat otolliset valo ja varjo-olosuhteet metsäpuutarhalle. Mäntyjä pitkin kiipeävät erilaiset köynnöshortensiat. Maa on peitetty maanpeiteperennoilla ja kotimaisilla varvuilla. Maanpeitelajeina on käytetty mm. tuoksumataraa, ruohokanukkaa, oravanmarjaa sekä kieloa. Varvuista alueelle on valittu tyypillisimpiä suomessa luonnonvaraisena esiintyviä lajeja kuten mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, juolukkaa ja kosteammilla paikoilla Suomen toista luonnonvaraista alppiruusua eli suopursua.

Taustalla köynnöshortensia kiipeää männynrunkoa, etualalla maa on peitetty mm. ruohokanukalla ja lähes läpi kesän kukkivaan tuoksumataralla, jonka lomassa pari atsaleaa tuovat varjoa ja pensasmaisuutta metsäpuutarhaan.

Atsaleoiden väriloistoa.

Haagan alppipuiston ja Tesomajärveä ympäröivien metsien edellytykset metsäpuutarhalle eroavat toisistaan. Haagan alppipuiston alppiruusut ja erityisesti metsäpuutarha-alue edustavat puutarhamaista ja paikoitellen hyvinkin totaalista metsäpuutarhaa. Tesomajärvellä metsän piirteiden säilyttäminen on ensiarvoista. Eroista huolimatta Haagasta löytyy ideoita kasvivalintoihin, esimerkiksi köynnöshortensiat voisivat toimia Tesomajärvellä, asukkaiden niin halutessa.

Lisätietoja Alppipuistosta löytyy Haagan alppiruusupuiston nettisivuilta.

Asukaskävely tesomalaisten kanssa

Villi Vyöhyke oli edustamassa ja kertomassa metsäpuutarhasta 27.5.2014 järjestetyssä asukaskävelyssä. Kävely oli osa Oma Tesoma -hankkeen toteutusta ja suunnittelua ja sen toteutti Tampereen Kaupunki yhdessä Tapaus tutkimusosuuskunnan kanssa. Yksi asukaskävelyn rasteista oli esimerkki mahdollisesta metsäpuutarhakohteesta, jolla Villi Vyöhyke kertoi suunnitelmistaan ja projektin toteutuksesta. Villi Vyöhyke keräsi kävelyn aikana innostuneiden ja kiinnostuneiden asukkaiden yhteystietoja tulevaa yhteystyötä varten.

Joakim esittelee metsäpuutarhahanketta tesomalaisille.

Kävelyn aikana asukkailla oli mahdollisuus kirjata ylös mietteitään eri rasteilta. Mietteiden pohjalta Tesoman Uimahallin yläkerran kokoustiloissa koottiin kasaan eri rasteilla esiin nousseet kysymykset ja ajatukset. Metsäpuutarhahanke otettiin vastaan mielenkiinnolla ja se herätti keskustelua ja kysymyksiä. Erityisesti mahdollisista lajivalinnoista ja vaikutuksista luontoon oltiin kinnostuneita. Villi Vyöhyke ottaa ajatukset ja mielipiteet käsittelyyn ja julkaisee niistä myöhemmin koosteen, jossa kysymyksiin pyritään vastaamaan.

Tesomalaisilta tuli paljon idoita ja tärkeitä kysymyksiä.

Metsäpuutarhahanke lähtee seuraavaksi etenemään vertailukohteiden ja niiden ratkaisujen kartoittamisella. Retkistä vertailukohteille tiedotetaan näillä sivuilla sekä hankkeesta kiinnostuneille erikseen. Retket ovat avoimia, ja niille voi osallistua omalla autolla tai tilanteen salliessa Villin Vyöhykkeen kyydillä. Loppukesästä tehdään myös toinen vastaavanlainen kävely metsäpuutarhasta kinnostuneiden kanssa, ja kartoitetaan lähemmin mielipiteitä ja ajatuksia kohteista. Talvella varsinainen suunnittelu asukkaiden kanssa käynnistyy.

Kaikki metsäpuutarhasta kiinnostuneet voivat ilmoittaa itsensä hankkeen koordinaattorille, Joakim Suvannolle sähköpostitse joakim@villivyohyke.net tai puhelimitse 044 3568027.

Tutkimusyhteistyö

Joakim, Krista ja Ari keskustelivat metsäpuutarhan toteutuksesta.

Villi Vyöhyke tekee tutkimusyhteistyötä Tampereen Yliopiston kanssa metsäpuutarhaa koskien. Tohtoriopiskelija Krista Willman käyttää ja tutkii Tesoman yhteisöllistä metsäpuutarhahanketta tulevassa väitöskirjassaan, joka käsittelee yhteisöllistä kaupunkiviljelyä ja sen prosesseja. Kristalla on oiva mahdollisuus tutkia metsäpuutarhahankkeen toteutumista ja yhteistyötä paikallisten kanssa. Kristan ohjaajana toimii Ari Jokinen Tampereen Yliopiston johtamiskorkeakoulusta.