Suunnittelutapaamisen yhteenveto

Yhteenveto 7.3.2015 Tesoman uimahallilla järjestetystä metsäpuutarhan suunnittelutapaamisesta.

Kokoonnuimme suunnittelemaan Tesomalle perustettavaa metsäpuutarhaa sekä sopimaan sen käytännön toteutuksesta. Kokouksen aluksi Tanja Koivumäki esitteli Anne Tuomisen alueelle tekemän metsänhoitosuunnitelman. Suunnitelman toimenpiteet oli huomioitu yleisien toiveiden mukaan, ja myös metsäpuutarha-alueelle oli sovitettu pienimuotoisia metsätöitä. Metsäpuutarhan alueille suunnitellut metsätyöt avartavat metsäpuutarhan keitaita lisäämällä niillä näkyvyyttä ja auringonvaloa. Kaadettavat puut ovat pääosin noin 40-60 vuotiaita kuusia ja joitain nuorehkoja koivuja. Varttuneita mäntyjä ei aiota kaataa, vaan niiden ympärille tehdään tilaa metsäpuutarhalle. Tesomajärven rantametsästä poistetaan hieman nuorta vesakkoa näkyvyyden lisäämiseksi.sekä valoisuuden lisäämistä. Paksuimpia kaadettavia runkoja jätetään metsään paikalleen metsäpuutarhan, kuten esimerkiksi kohopenkkien rakennusmateriaaliksi. Villi vyöhyke on mukana metsätöiden käytännön toteutuksessa.

Jere Nieminen ja Joakim Suvanto alustivat tilaisuutta. Esitelmässä käytiin läpi kesän vierailukohteiden tunnelmia jaa Tesomajärven ympäristön edellytyksiä metsäpuutarhalle. Esityksen aikana kyseltiin osallistujien mielipiteitä metsäpuutarhan peruslähtökohdiksi ja sovittiin yhteisiä pelisääntöjä. Asukkaat toivoivat, että metsän piirteet säilyisivät alueella, mutta että paljon erilaisia näyttäviä kasveja kokeiltaisiin. Myös jo olemassa olevien kasvustojen muokkaaminen ja niiden elinolosuhteiden parantaminen ja elvyttäminen sai kannatusta. Eräänä esimerkkinä siitä olisi alueella kasvavien terttuseljojen hoitaminen ja leikkaaminen puumaisemmiksi. Lajivalinnoissa suositaan kotimaisia lajeja, mutta toisaalta esimerkiksi ulkomaiset lajit, joista on saatavilla Suomessa pitkään jalostettuja kantoja, sopivat metsäpuutarhaan hyvin. Ylipäätään Suomessa hyvin selviäviä kasveja toivottiin alueelle. Esimerkiksi herukkapensaita toivottiin alueelle, mutta myös eksoottiset alppiruusut ja atsaleat herättivät mielenkiintoa, sekä erilaiset puut, hyönteiskasvit ja linnunpöntöt. Lahopuuta ylipäätänsä toivottiin metsäpuutarhan ympärille ja sekaan jätettäväksi.

Puutarhan pelisäännöistä puhuttaessa kävi selväksi että asukkaat haluavat varsinkin aluksi metsäpuutarha-alueesta siistin ja hoidetun, vaikka sen yleisilme olisikin metsämäinen. Asukkaiden huolenaiheiuta olivat haitalliset vieraslajit sekä istutettavien kasvien keskinäinen kamppailu elintilasta. Tilaisuudessa sovittiin, että kevääseen mennessä laaditaan suunnitelma, jotta tiedetään mitä metsäpuutarhaan ollaan istuttamassa. Sovittiin myös että tehdään yleisesti selväksi, ettei alueelle saa missään nimessä viedä haitallisiksi todettuja vieraslajeja. Niistä laaditaan asukkaiden saataville lista. Alueelle ei myöskään saa viedä tai jättää puutarhajätteitä. Eri keidasalueille laaditaan lista niille sopivista ja sallituista kasveista. Sovittiin myös, että alueelle saa siirtää sopivia kasveja esimerkiksi omasta puutarhasta tai mökiltä. Kuitenkin kasveja siirrettäessä tulee harkita, kuinka voidaan välttyä siirtämästä tuholaisia, kuten espanjansiruetanoita tai kotiloita alueelle. Puutarhavälineitä toivottiin yhteisiksi alueelle, jotta kastelu ja muut työt saadaan hoidettua kätevästi. Ehdotettiin että esimerkiksi uimakoppien yhteyteen tai johonkin puutarha-alueen vierelle pystytettäisiin vaja tai vastaava säilytyspaikka, jossa työkalut olisivat kätevästi saatavilla.

Villi Vyöhyke jatkaa tekemällä ehdotelman alueelle hankittavista lajeista, kirjoittaa alustavat säännöt ja selvittää tarvittavia työkaluja. Nämä julkistetaan huhtikuun aikana. Sen jälkeen tehdään taimitilaus yhdessä asukkaiden kanssa ja toukokuussa päästään vihdoin istuttamaan kasveja.

%d bloggaajaa tykkää tästä: